Rakkauden talossa – Osa 12 – Pientä puhetta pariskunnille

Rakkauden talon infrastruktuuri – tietoliikennejärjestelmät sekä valvonta- ja hälytysjärjestelmien kalibrointi eli sietoikkunassa pysymisen jalo taito

Pariskuntien rakkauden talossa on siis jokin samanlainen ulottuvuus ja infrastruktuuri kuin ovat viemärit ja putket ja sähkökaapelit tavallisessa talossa. Nuo perusrakenteet mahdollistavat paljon asioita, mutta niihin ei tule kiinnitettyä kovin paljoa huomiota niin kauan kun ne ei ihan pahasti mene epäkuntoon. Ja jos tai kun ne menevät epäkuntoon, niin elämästä kuin rakkaudestakin tulee työlästä, hankalaa ja kurjaa. Rakkauden tila tulla esiin hankaloituu ja estyy, jos rakkauden talon perusrakenteet ovat huonossa kunnossa tai toimimattomat. Rakkauden taloa tutkimalla, voimme huomata, että myös rakkaudella on siis oma infranstruktuurinsa eli omat perusrakenteensa, joihin ei aina tule kiinnitettyä riittävästi huomiota. Tässä sarjassa olisi tarkoitus tutkia ja kiinnittää huomiota tähän piilossa olevaan puoleen rakkaudessa.

Edellisissä jaksoissa tutkimme puhtaan raikkaan veden sekä kylmän ja kuuman veden sekoittamisen välineitä ja mahdollisuuksia, likakaivojen ja viemärien maailmaa sekä ilmanvaihdon merkitystä. Viimeksi mietimme tärkeää kysymystä tietoliikennejärjestelmistä, niiden käytöstä ja toiminnasta rakkauden talossa. Kerroin viimeksi, että kaikissa meissä tietoliikenne- ja valvontajärjestelmä on kytketty samaan piiriin valvonta- ja hälytysjärjestelmän kanssa. Näillä kahdella järjestelmällä on sekä yhteys että myös erillinen autonomia. Totesin viimeksi myös, että viestintä rakkauden talossa on helppoa, jos ei tule hälytystä. Hälytykset sotkevat pahiten parisuhteen tietoliikennettä rakkauden talossa. Tässä on ehkä keskeisin syy siihen, että viestintä ei onnistu. Tämän kaksinaisuuden takia isoksi kysymykseksi nousee toisaalta hälytysjärjestelmän kalibrointi ja hallinnointi. Tätä pohdimme edellisellä kerralla. Nyt mietimme asiaa toisen kuvan kautta. Siinä isoksi kysymykseksi nousee ratsastajan ja hevosen yhteispeli ja tuntemus toistensa suhteen.

Kuten edellisellä kerralla todettiin, hyödyllinen apukäsite aihetta lähestyttäessä on käsite sietoikkuna. Sietoikkuna kuvaa sitä sisäisen elämän aluetta, jossa ihminen on turvassa ja rauhassa ilman uhkaa. Se kuvaa siis aluetta, jossa valvova ja mahdollisesti hälyttävä tutka on rauhassa. Tai toisin sanoin se kuvaa aluetta, jossa hevonen ja ratsastaja ratsastavat pitkin preeriaa yhdessä ja hyvässä harmoniassa. Jotta tuntisit hevosesi oikein sinun pitää siis alkaa tutkia sitä ja tutustua siihen, miten hevosesi käyttäytyy, kun se alkaa kokea uhkaa tavalla tai toisella? Mitkä ovat sen perusreaktiot? Sinun pitää myös tutkia sitä, millainen sietoikkuna sinulla kulloinkin on ja mistä tunnistat sen, kuinka leveä tai kapea se on? On tärkeä myös ymmärtää se, mitä sietoikkunan kanssa voi tehdä. Mitä tekemällä se levenee ja mitä tekemällä se kapenee? Mitä voit tehdä, jos joudut sietoikkunasta ulos? Näistä jatkamme tällä kertaa.

Ensimmäinen asia sietoikkunan suhteen, mikä on tärkeää, on sen leventäminen niillä keinoilla, jotka suinkin ja kulloinkin ovat käytettävissä. Hankalien asetelmien syntymisen ennaltaehkäiseminen on rakkauden viisautta, joka pitää kunkin parin oppia ja opetella. Tämä tarkoittaa sitä, että samalla tavalla kuin jalkapallossa pelaajan ensimmäinen tehtävä on pysyä kentällä, on parisuhteissa kunkin osapuolen ensimmäinen velvollisuus auttaa itseään pysymään sietoikkunassa. Sietoikkunassa on helpompi pysyä, jos se on leveä kuin jos se on kapea. Siksi aikuisten ihmisten pitää ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja sitten myös auttaa ylläpitämään toistensa hyvinvointia. Kaikki se, mitä voidaan tehdä riittävän unen, levon, kunnon sekä terveen ruokailun varmistamiseksi kannattaa ja pitää yrittää tehdä. Tämä ennakoiva tai riitoja ennalta ehkäisevä työ on palkitsevaa, mutta ei koskaan täydellistä. Elämä on laji, jossa aina ja yhä uudestaan päästään sietoikkunan rajoille ja sen ulkopuolellekin. Näin käy varsinkin, jos pariskunnalle siunaantuu lapsia tai jos on työtä tai työttömyyttä – eli kun on elämää. Elämä vie ihmisen aika ajoin sietoikkunan ääriä ja ulkopuolta tutkimaan. Siksi ennen kuin lopetetaan tältä kertaa, pohditaan vielä sitä, mitä sitten voi tehdä jos huomaa, että ei ole sietoikkunassa? Vastaus on seuraava: ota yhdessä sovittu ja tietoinen aikalisä! Mutta ennen kuin voit ottaa yhdessä sovitun ja tietoisen aikalisän, sinun pitää ymmärtää mikä on tietoinen aikalisä ja miten se yhdessä sovitaan? Näistä lyhyesti. Ehkä olet nähnyt miten ja miksi koripallossa, lentopallossa tai jääkiekossa otetaan aikalisä? Kyse on yleensä kriisitilanteesta. Kun joukkueen oma peli ei kulje ja valmentaja huomaa tämän, hän voi ottaa aikalisän. Aikalisän idea on pysäyttää huonosti menevä peli (eli vastustajan flow) hetkeksi, saada pieni hetki rauhoittua ja kerätä omat rivit kokoon rauhoittumaan ja lepäämään hetkeksi sekä miettimään miten peliä jatketaan, sitten kun aikalisä on ohi. Ihan samasta syystä rakkauden taloissa pareilla pitäisi olla käytössään tietoinen aikalisä. Ainoa ero joukkuelajeihin verrattuna on se, että pariskunnan pitää ensin erkaantua rauhoittamaan itsensä, toisin kuin joukkue, joka kokoontuu suoraan yhteen huilaamaan ja kuuntelemaan valmentajan ohjeita. Erkaantuminen eli aikalisän alkuosa käytetään kunkin oman hevosen rauhoittamiseen ja sietoikkunaan palaamiseen. Kun on sitten rauhoituttu ja ollaan takaisin sietoikkunassa, vasta sitten palataan yhteen miettimään, miten peliä nyt jatketaan. Jotta näin voisi toimia, käytännön pitää olla yhdessä sovitusti olemassa – aivan kuten se noiden joukkuepelien säännöissä on yhteisesti ja avoimesti kerrottuna olemassa. Aikalisää ei voi perustaa silloin kun kriisi syntyy, aivan kuten hotelleissa ei voi perustaa palotilanteen exit-strategiaa samalla, kun huoneet savuavat. Sen pitää olla siis etukäteen ja selvänä välikautena sovittu käytäntö, jonka molemmat ymmärtävät ja hyväksyvät. Jos sitä ei ole yhdessä ja etukäteen sovittu, aikalisä tulkitaan usein asioiden väistelyksi tai hylkäämiseksi, mikä ei suinkaan sammuta savuavaa rakkauden taloa, vaan lisää uutta höyryä mökkiin. Aikalisäkäytäntöä pitää myös sen jälkeen yhdessä harjoitella aivan kuten firmoissa ja hotelleissa joskus tehdään paloharjoituksia, että tosipaikan tullen osataan toimia asian mukaisesti. Pariskunnalle tämä harjoittelu ei kuitenkaan luonnostaan ole aivan yhtä helppoa kuin joukkueelle, jolla pelin ulkopuolinen valmentaja huolehtii aikalisän ottamisesta ja sen käyttämisestä. Siksi kysymykseni kuuluu: onko teille parisi kanssa yhdessä sovittu tietoinen ja harjoiteltu aikalisäkäytäntö olemassa? Miten huolehditte omasta ja toistenne sietoikkunan riittävästä leveydestä?