Rakkauden talossa – Osa 3

Rakkauden talossa – Sisääntuleva vesi ja sen hallinnointi

Pariskuntien rakkauden talossa on siis jokin samanlainen ulottuvuus ja infrastruktuuri kuin ovat viemärit ja putket ja sähkökaapelit tavallisessa talossa. Nuo perusrakenteet mahdollistavat paljon asioita, mutta niihin ei tule kiinnitettyä kovin paljoa huomiota niin kauan kun ne eivät ihan pahasti mene epäkuntoon. Ja jos tai kun ne menevät epäkuntoon, niin elämästä kuin rakkaudestakin tulee työlästä, hankalaa ja kurjaa. Rakkauden tila tulla esiin hankaloituu ja estyy, jos rakkauden talon perusrakenteet ovat huonossa kunnossa tai toimimattomat. Rakkauden taloa tutkimalla, voimme huomata, että myös rakkaudella on siis oma infranstruktuurinsa eli omat perusrakenteensa, joihin ei aina tule kiinnitettyä riittävästi huomiota. Tässä sarjassa olisi tarkoitus tutkia ja kiinnittää huomiota tähän piilossa olevaan puoleen rakkaudessa. Tällä kertaa olisi tarkoitus keriä tätä vertauskuvaa rakkauden infrasta vähän enemmän auki. Tarkoitus olisi yrittää konkretisoida ja maalata kuvaa niistä rakkauden perusrakenteista, joihin ei yleensä tule kiinnitettyä huomiota. Ei ainakaan ennen kuin asiat alkavat tökkiä. Siksi tässä lähdetään miettimään mitä kaikkea erityistä kodin infrastruktuuria me hyödynnämme ja käytämme sekä mitä ne voisivat noin melko allegorisesti olla rakkauden talossa. Löysin ainakin seitsemän asiaa, joilla voisi olla melkoisestikin tekemistä sen kanssa, miten rakkaudella joko on hyvä tila tulla esiin parisuhteessa ja kodin suhteissa tai sitten sillä ei ole tilaa tulla esiin.
 

Nämä seitsemän asiaa tai järjestelmää ovat:
1) Raikkaanveden putket ja kylmän ja kuuman veden tuottaminen ja hallinnointi
2) Likavedet ja jätehuolto
3) Ilmanvaihto järjestelmät ja putket
4) Tietoliikennejärjestelmät ja niihin liittyvät ohjelmat
5) Sähköpiuhat, pistokkeet ja keskeiset sähkölaitteet esim. ruuan säilyttämiseen
6) Hälytysjärjestelmät eli kodin turvallisuus.
7) Säilytysjärjestelmät ja niiden mielekäs käyttö

Tätä kuvastoa lähden nyt käymään sitten läpi kuva kerrallaan. Ensimmäinen järjestelmä, jota lähdemme katsomaan, on raikkaan sisään tulevan veden putkisto ja siihen liittyvä kuuman ja kylmän veden säätely ja hallinnointi. Vesi on elämän perusaine, sitä juodaan, käytetään ruuanlaitossa ja sillä on iso rooli niin käytännön asioiden kuten ihmisten, astioiden ja vaatteiden yms. puhtaanapidossa. Moni talo myös lämpiää kiertävän kuumanveden systeemin avustuksella. Otetaan alkuun pari kuvaa erilaisista tavoista järjestää veden saantiin ja kuuman ja kylmän veden hallintaan. Ensimmäinen kuva on lapsuudestani.

Kun olin lapsi, isovanhempani asuivat Pieksämäellä pääkadun varrella puutalossa. Pihamaalla oli kaivo, josta talon vesi haettiin ja sitten oli erikseen laskiämpäri likaista vettä varten. Ukki kävi nostamassa pitkällä riu’ulla varustetulla ämpärillä vettä kaivosta talon tarpeisiin. Sitten sitä lämmitettiin puuhellalla talon tarpeisiin. Pihan perällä oli puuliiteri ja sauna, jossa sauna lämpeni joka ilta, niin että nuohoojana 73 vuotiaaksi asti toiminut ukkini saattoi töitten jälkeen käydä peseytymässä. Ei ollut siis hanoja, joista laskea vettä, eikä suihkua, jossa pikaisesti piipahtaa. Silläkin tavalla saattoi kuitenkin elää, kun siihen oli asennoitunut ja oli olemassa mummi, joka kotirouvana teki lukuisia aiheeseen liittyviä juttuja pitkin päivää.

Toinen kuva tulee Englannista, jossa tyttäreni suoritti opintonsa tässä 2010-luvulla. Jossain vaiheessa hän asui yksiössä, joka on jäänyt jotenkin elävästi mieleeni. Huone oli melko kolea, yksinkertaisin ikkunoin varusteltu ehkä viktoriaanisehko englantilaistalo. Pienen yksiön kylppäri oli kuitenkin ehkä suurin elämys asunnossa. Ensimmäisenä huomiota kiinnitti kylppärin lattian peittävä paksu kokolattiamatto.

Toinen jännittävä asia oli amme ja sen yhteydessä olevat hanat. Siinä oli nimittäin kaksi lyhyttä ja kokonaan erillään olevaa hanaa, toinen kylmää ja toinen kuumaa vettä varten. Hanat olivat niin lyhyitä, että ne juuri ja juuri ylettyivät ammeen reunan yli niin, että vesi meni ammeeseen, eikä lattialle. No, miksi kerron tätä? Siksi, että tämä järjestelmä ei ollut kaikkein onnellisin tapa ainakaan skandinaaville. Olennainen puute oli nimittäin helppotoimisen ja luotettavan sekoittimen puuttuminen, jolla kylmän ja kuuman veden säätely niin, että haluamaansa ja käyttötarkoitukseen sopivaa vettä saisi hanasta helposti. Paikallisten idea oli tietenkin, että tämä systeemi sopii hyvin, kun kylpeminen on se asia. Sitten vaan lorotetaan amme täyteen vettä niin, että molemmista putkista tulee sillä tavalla sopivasti vettä, että vesi ammeessa kylpyyn mentäessä on sopivaa. Skandinaaville, joka on tottunut pikaisiin suihkussa käymisiin tuli kuitenkin orasta ikävä.

Myös parisuhteessa kuuman ja kylmän säätely on iso asia. Ja on tosi tärkeää omata tai saada hankittua sellainen kylmän ja kuuman veden sekoittaja, jota on helppo käyttää ja jota kaikki oppivat käyttämään. No, mitä se on? Pitää oppia tuomaan sopivaa raikasta tai lämmintä yhteiseen arkeen tarpeen mukaan. Tunteiden ja tunnelman säätelyyn tarvitaan hyvin toimiva sekoitin ja kyky eli taito käyttää sitä yksin ja yhdessä. Tarvitaan myös tajua erilaisista ajoista ja niihin liittyvistä tarpeista. On nimittäin erilaisia aikoja ja erilaisia tarpeita noissa ajoissa. Tästä emeritus perheneuvoja Matti J. Kuronen on lausunut osuvasti.
​​​​​​​
”Rakastuminen on sitä, että toinen on vastaus sinun tarpeisiisi. Rakastaminen on sitä, että sinä olet vastaus toisen tarpeisiin.” (Matti J. Kuronen).

Erilaisia tarpeita kuumalle ja kylmälle ja niiden säätelylle löytyy myös parien erilaisista elämän vaiheista. Kukin pari syntyy ja syttyy usein miten säpinästä ja kipinästä eli alussa on lämpöä yllin ja kyllin. Kun sitten on pariuduttu ja kenties päästy lapsiperheen arkeen tilanne muuttuu ja maisemaa hallitseva metafora vaihtuu toiseksi. Säpinä ja kipinä vaihtuu vakaudeksi ja tylsyydeksi, haaleaksi voisi ehkä sanoa. Miksi? Siksi koska sille on tilaus. Kerrotaan, että pienen vauvan ja lapsen elämän pitää olla mahdollisimman tylsää ja vakaata ja toistuvaa, ei liian kuumaa tai kylmää vaan ihonlämpöistä.

Paradoksi pariskunnan elämälle on siis valmiina käsillä: Antaako lapsille heidän kaipaamansa vakaus eli ihonlämpöinen vesi, kuten ehkä jo edellisessä sukupolvessa eli omassa lapsuudessa tehtiin ja miten siis samalla säilyttää keskinäinen kipinä ja säpinä eli ihana kuumuus? Omat vanhemmat kenties unohtivat säpinät ja kipinät ja keskittyivät turvallisen tylsyyden ja vakauden tuottamiseen lapsille? Ehkä heillä oli sellainen englantilainen hana käytössä tai sitten pelkkä puuliesi ja kauha? Mistä siis saadaan asennetuksi ja käyttöön opastetuksi se rakkauden säädin eli sekoittaja, jolla voidaan sekoittaa niin lasten tarvitsemaa kädenlämpöistä kuin sopivan kuumaa, kun sille on tarve?

On siis heitä, joilla on liikaa säpinää ja kipinää tai hankalia sellaisia ja on niitä, joilla on vaikeutena ”liian onnistunut vanhemmuus” eli tylsää, vakaata ja kädenlämpöinen on tarjolla paitsi lapsille, myös toinen toisilleen. Kumpikin näistä kuvitelluista pareista voi olla vaikeuksissa, jos he eivät saa asiaa jotenkin omiin käsiinsä ja omaan säätelyynsä. Ehkäpä pois omien vanhempiensa liian simppelien käyttöjärjestelmien autopilot-komennoista ja liian simppeleistä hanaratkaisuista tai termostaateista, jotka eivät toimi.